Kategoria: Tournaments

FIFA Club World Cup eli seurajoukkueiden MM-kisat on turnaus, jossa maailman parhaat seurajoukkueet eri maanosista kohtaavat toisensa. Vuonna 2025 turnaus uudistui täysin: mukaan tuli 32 joukkuetta, ja voiton vei Chelsea. Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä turnaus oikeastaan on, miten se on vuosien varrella muuttunut ja ketkä ovat sen voittaneet – selkokielisesti myös aloittelijalle.

Mikä on FIFA Club World Cup?

Toisin kuin jalkapallon MM-kisoissa, joissa pelaavat maajoukkueet, seurajoukkueiden MM-kisoissa vastakkain ovat seurat: Real Madridit, Chelseat ja Flamengot. Turnauksen järjestää FIFA, ja siihen pääsevät mukaan pääsääntöisesti oman maanosansa Mestarien liigan eli vastaavan huipputurnauksen menestyjät.

Käytännössä kyse on siitä, mikä seurajoukkue on maailman paras – ei vain Euroopan tai Etelä-Amerikan paras. Juuri tämä tekee turnauksesta kiinnostavan: eurooppalaiset suurseurat kohtaavat vastustajia, joita ne eivät muuten koskaan tapaa.

Miten se eroaa Mestarien liigasta?

Mestarien liiga on Euroopan sisäinen turnaus, joka pelataan joka kausi. Seurajoukkueiden MM-kisat taas kokoaa yhteen kaikkien kuuden maanosaliiton edustajat. Mestarien liigan voittaja saa yleensä automaattisesti paikan seurajoukkueiden MM-kisoihin, joten turnaukset liittyvät toisiinsa – mutta ne eivät ole sama asia.

Turnauksen historia lyhyesti

Ensimmäinen turnaus pelattiin vuonna 2000 Brasiliassa nimellä FIFA Club World Championship, ja sen voitti Corinthians. Heti perään tuli pitkä tauko: turnausta ei järjestetty vuosina 2001–2004, koska FIFA:n markkinointikumppanin ISL:n talousvaikeudet kaatoivat suunnitelmat.

Turnaus palasi vuonna 2005 ja pelattiin sen jälkeen käytännössä joka vuosi aina vuoteen 2023 asti. Tässä vaiheessa mukana oli vain seitsemän joukkuetta, ja turnaus kesti reilun viikon. Monille se oli lähinnä eurooppalaisten suurseurojen välipala kesken kauden.

Vuoden 2025 iso uudistus

Vuonna 2025 formaatti mullistettiin. Turnaus muuttui joka neljäs vuosi pelattavaksi, ja joukkuemäärä kasvoi 32:een – eli samaan kuin jalkapallon MM-kisojen vanhassa formaatissa. Joukkueet jaettiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon, joista kaksi parasta jatkoi pudotuspeleihin.

Paikat jakautuivat maanosien kesken näin: 12 Euroopalle, 6 Etelä-Amerikalle, 4 Afrikalle, 4 Aasialle, 4 Pohjois- ja Keski-Amerikalle sekä Karibialle, 1 Oseanialle ja 1 isäntämaan joukkueelle. Turnaus pelattiin Yhdysvalloissa 14. kesäkuuta – 13. heinäkuuta 2025, ja palkintopotti oli poikkeuksellinen: FIFA jakoi kaikkiaan miljardi dollaria.

Vuoden 2025 turnaus ja Chelsean voitto

Uudistetun turnauksen ensimmäisen mestaruuden vei Chelsea, joka kaatoi finaalissa Paris Saint-Germainin selvin lukemin 3–0. Cole Palmer viimeisteli kaksi maalia ja João Pedro yhden. Tulos oli yllätys, sillä PSG oli tullut turnaukseen tuoreena Mestarien liigan voittajana ja lukeutui suosikkeihin.

Chelsealle kyseessä oli seuran toinen seurajoukkueiden maailmanmestaruus, sillä joukkue oli voittanut myös vuoden 2021 turnauksen.

Mitä uudistuksesta opittiin?

Laajennettu turnaus jakoi mielipiteitä. Kannattajien mielestä se antoi vihdoin näkyvyyttä Euroopan ulkopuolisille seuroille, ja etenkin brasilialaisjoukkueet pärjäsivät odotettua paremmin. Kriitikot taas huomauttivat, että kalenteri on jo ennestään täynnä ja pelaajien lepoaika kesällä kutistuu entisestään. Keskustelu pelaajien kuormituksesta jatkuu edelleen.

Voittajat vuosittain

Tähän mennessä turnauksen ovat voittaneet seuraavat joukkueet:

• 2000 – Corinthians (Brasilia)
• 2005 – São Paulo (Brasilia)
• 2006 – Internacional (Brasilia)
• 2007 – Milan (Italia)
• 2008 – Manchester United (Englanti)
• 2009 – Barcelona (Espanja)
• 2010 – Inter (Italia)
• 2011 – Barcelona (Espanja)
• 2012 – Corinthians (Brasilia)
• 2013 – Bayern München (Saksa)
• 2014 – Real Madrid (Espanja)
• 2015 – Barcelona (Espanja)
• 2016 – Real Madrid (Espanja)
• 2017 – Real Madrid (Espanja)
• 2018 – Real Madrid (Espanja)
• 2019 – Liverpool (Englanti)
• 2020 – Bayern München (Saksa)
• 2021 – Chelsea (Englanti)
• 2022 – Real Madrid (Espanja)
• 2023 – Manchester City (Englanti)
• 2025 – Chelsea (Englanti)

Menestynein seura

Real Madrid on turnauksen ylivoimaisesti menestynein joukkue viidellä mestaruudellaan (2014, 2016, 2017, 2018 ja 2022). Barcelona on voittanut kolmesti, ja Chelsea, Bayern München sekä Corinthians kahdesti.

Euroopan ylivalta

Listaa katsomalla huomaa nopeasti, että eurooppalaiset seurat ovat hallinneet turnausta 2010-luvulta lähtien. Etelä-amerikkalaisten viimeisin mestaruus on Corinthiansin voitto vuodelta 2012. Ero selittyy pitkälti rahalla: eurooppalaiset huippuseurat ostavat parhaat pelaajat, myös Etelä-Amerikasta.

Milloin seuraavat kisat pelataan?

Koska turnaus pelataan nykyään neljän vuoden välein, seuraava FIFA Club World Cup on vuorossa vuonna 2029. Isäntämaata ei ole tätä kirjoitettaessa vielä vahvistettu, vaan se ratkeaa hakuprosessin kautta. Kannattaa siis seurata FIFA:n virallisia tiedotteita, jos haluat tietää varmasti, missä ja milloin turnaus pelataan.

Yhteenveto

Seurajoukkueiden MM-kisat on muuttunut lyhyestä välipalaturnauksesta yhdeksi jalkapallokalenterin isoimmista tapahtumista. Uusi 32 joukkueen formaatti sai ensiesityksensä 2025, ja Chelsea kirjoitti nimensä historiaan sen ensimmäisenä mestarina. Seuraavan kerran maailman paras seurajoukkue selviää vuonna 2029.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on FIFA Club World Cup?

Se on FIFA:n järjestämä turnaus, jossa eri maanosien parhaat seurajoukkueet kilpailevat seurajoukkueiden maailmanmestaruudesta.

Kuka voitti vuoden 2025 turnauksen?

Chelsea, joka voitti finaalissa Paris Saint-Germainin 3–0. Cole Palmer teki kaksi maalia ja João Pedro yhden.

Mikä joukkue on voittanut eniten?

Real Madrid viidellä mestaruudella (2014, 2016, 2017, 2018 ja 2022).

Kuinka usein turnaus pelataan?

Vuodesta 2025 lähtien neljän vuoden välein. Aiemmin se pelattiin lähes joka vuosi.

Milloin on seuraava seurajoukkueiden MM-turnaus?

Vuonna 2029. Isäntämaa valitaan erillisen hakuprosessin kautta, eikä sitä ole vielä vahvistettu.

Eurooppa-liiga on Euroopan toiseksi arvostetuin seurajoukkueiden turnaus heti Mestarien liigan jälkeen, ja se on viime vuosina kasvanut selvästi kiinnostavammaksi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä eurooppa liiga oikeastaan on, miten uusi 36 joukkueen kilpailumuoto toimii, mistä otteluita voi Suomessa katsoa ja mitä turnauksen historia kertoo sen menestyjistä.

Mikä UEFA Eurooppa-liiga on?

UEFA Eurooppa-liiga on Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n järjestämä seurajoukkueiden turnaus, joka pelataan vuosittain syksystä kevääseen. Se on tasoltaan Mestarien liigan ja Konferenssiliigan välissä: Mestarien liigaan pääsevät kotimaisten sarjojen kärkijoukkueet, Eurooppa-liigaan hieman heidän takaansa sijoittuneet seurat sekä useissa maissa cupin voittaja.

Turnauksen voittajalle palkinto ei ole pelkkä pokaali. Eurooppa-liigan mestari saa paikan seuraavan kauden Mestarien liigasta ja pelaa myös UEFA:n Super Cupissa Mestarien liigan voittajaa vastaan. Juuri tämä tekee turnauksesta niin houkuttelevan: sen kautta pääsee Euroopan huipputurnaukseen, vaikka kotimainen kausi olisi jäänyt keskinkertaiseksi.

Pokaali ja nimen historia

Turnaus perustettiin vuonna 1971 nimellä UEFA Cup, ja se korvasi vanhan Messukaupunkien cupin. Nykyisen nimensä Eurooppa-liiga se sai vuonna 2009, kun UEFA uudisti kilpailun rakenteen ja ilmeen. Hopeinen pokaali painaa noin 15 kiloa, ja sen suunnitteli italialainen Silvio Gazzaniga – sama mies, joka suunnitteli myös jalkapallon MM-pokaalin.

Näin uusi kilpailumuoto toimii

Vanha neljän joukkueen lohkovaihe jäi historiaan kaudella 2024–25. Nykyään Eurooppa-liigassa on yksi iso, 36 joukkueen liigavaihe, jossa jokainen joukkue pelaa kahdeksan ottelua kahdeksaa eri vastustajaa vastaan – neljä kotona ja neljä vieraissa. Kaikki 36 joukkuetta ovat samassa taulukossa.

Liigavaiheesta pudotuspeleihin

Liigavaiheen päätyttyä taulukko ratkaisee jatkon:

• Sijat 1–8: suora paikka 16 parhaan joukkoon ilman ylimääräistä karsintakierrosta.
• Sijat 9–24: karsintakierros (playoff), josta kahdeksan joukkuetta jatkaa 16 parhaan joukkoon.
• Sijat 25–36: putoavat kokonaan pois eurokentiltä.

Sen jälkeen edetään perinteiseen tapaan kaksiosaisilla kotiotteluilla ja vierasotteluilla aina välieriin asti. Finaali pelataan yhdellä ottelulla ennalta valitulla neutraalilla stadionilla.

Miksi muutos tehtiin?

Uuden mallin ideana on tuoda enemmän otteluita eri vastustajia vastaan ja pitää kiinnostus yllä pidempään. Vanhassa lohkomallissa jatkopaikka saattoi ratketa jo neljännen ottelun jälkeen, kun taas nyt kahdeksan ottelun sarjassa yksikin tappio voi pudottaa monta sijaa alaspäin. Käytännössä loppukierrosten ottelut ratkaisevat, pääseekö joukkue lepäämään suoraan jatkoon vai joutuuko se ylimääräiseen karsintaan.

Eurooppa-liigan TV-lähetykset Suomessa

Suomessa Eurooppa-liigan otteluiden lähetysoikeudet ovat Viaplaylla, joka näyttää myös Konferenssiliigan. Ottelut näkyvät sekä Viaplayn suoratoistopalvelussa että sen kanavilla, ja pelit ovat katsottavissa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen tallenteina.

Viaplay kertoi keväällä 2026 jatkavansa Eurooppa-liigan ja Konferenssiliigan näyttämistä pitkälle 2030-luvun taitteeseen asti, joten katselupaikka pysyy toistaiseksi samana. Mestarien liiga sen sijaan siirtyy Suomessa Sanoman kanaville syksystä 2027 alkaen – eli jatkossa Euroopan kaksi suurinta seurajoukkueturnausta löytyvät eri palveluista.

Vinkkejä katsojalle

• Eurooppa-liigan ottelut pelataan pääsääntöisesti torstaisin, Mestarien liiga tiistaisin ja keskiviikkoisin.
• Iltapäivän ja illan otteluita on usein useita samaan aikaan, joten tarkista aloitusajat etukäteen ohjelmaoppaasta.
• Tarkista oman tilauspakettisi sisältö ennen kauden alkua – kaikissa paketeissa ei välttämättä ole samoja urheilukanavia.
• Suosi virallisia lähetyksiä. Laittomat striimit ovat epäluotettavia ja usein tietoturvariski.

Historia ja tilastot: ketkä ovat menestyneet parhaiten?

Eurooppa-liigan historia on selvästi yhden seuran hallitsemaa. Espanjalainen Sevilla on turnauksen ylivoimaisesti menestynein joukkue seitsemällä mestaruudella, ja seura on saanut lempinimen ”Eurooppa-liigan kuningas”. Kolmella mestaruudella seuraavina tulevat Inter, Tottenham Hotspur ja Liverpool.

Maittain katsottuna

Espanja johtaa maiden välistä tilastoa 14 mestaruudella. Englanti on toisena 11 ja Italia kolmantena 10 voitolla. Loput mestaruudet jakautuvat muun muassa Saksan, Alankomaiden, Portugalin ja Ruotsin kesken – kilpailu on siis historiansa aikana ollut selvästi laajemmalle levinnyt kuin Mestarien liiga.

Tuorein mestari

Kauden 2025–26 finaali pelattiin 20. toukokuuta 2026 Beşiktaşin stadionilla Istanbulissa. Englannin Aston Villa voitti saksalaisen SC Freiburgin lukemin 3–0 ja juhli ensimmäistä Eurooppa-liigan mestaruuttaan. Freiburgille finaalipaikka oli seuran historian suurin saavutus eurokentillä.

Suomalaisnäkökulma

Suomalaisseuroille Eurooppa-liiga on ollut vaikea mutta ei mahdoton kohde. HJK pelasi kaudella 2022–23 Eurooppa-liigan lohkovaiheessa, mikä oli suomalaiselle seuralle merkittävä saavutus. Käytännössä suomalaisjoukkueiden tie kulkee kesän karsintakierrosten kautta, ja pudotessaan niillä on mahdollisuus siirtyä Konferenssiliigan karsintoihin.

Miksi Eurooppa-liigaa kannattaa seurata?

Eurooppa-liigassa yhdistyy kaksi asiaa, jotka tekevät siitä hyvää katsottavaa: mukana on suuria seuroja, jotka ovat epäonnistuneet kotimaassaan ja pelaavat nyt kunniansa puolesta, sekä pienempiä joukkueita, joille jokainen ottelu on kauden kohokohta. Tasoerot ovat pienempiä kuin Mestarien liigassa, mikä tuottaa yllätyksiä.

Lisäksi turnaus on aitoja tarinoita täynnä. Mestaruus avaa oven Mestarien liigaan, joten kevään pudotuspeleissä pelataan kirjaimellisesti seuran seuraavasta kaudesta – ja usein myös valmentajan työpaikasta.

Yhteenveto

Eurooppa-liiga on kasvanut vanhasta UEFA Cupista Euroopan toiseksi tärkeimmäksi seurajoukkueturnaukseksi, jossa pelataan nykyään 36 joukkueen liigavaiheessa. Suomessa ottelut näkyvät Viaplaylla, historian menestynein seura on Sevilla ja tuorein mestari Aston Villa. Jos etsit jalkapalloa, jossa on korkea taso mutta myös aitoja yllätyksiä, torstai-illat kannattaa varata tälle turnaukselle.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä ero on Eurooppa-liigalla ja Mestarien liigalla?

Mestarien liiga on Euroopan arvostetuin seurajoukkueturnaus, johon pääsevät kotimaisten sarjojen parhaat joukkueet. Eurooppa-liiga on tasoltaan sitä seuraava turnaus, ja siihen pääsee yleensä hieman alempaa sarjasijoituksella tai cupin voittajana.

Mistä Eurooppa-liigan ottelut näkyvät Suomessa?

Lähetysoikeudet ovat Viaplaylla. Ottelut näkyvät Viaplayn suoratoistopalvelussa ja kanavilla sekä suorina että tallenteina. Tarkista oman tilauspakettisi sisältö, sillä urheilusisällöt vaihtelevat paketeittain.

Kuinka monta joukkuetta Eurooppa-liigassa on?

Liigavaiheessa on 36 joukkuetta. Jokainen pelaa kahdeksan ottelua, minkä jälkeen kahdeksan parasta etenee suoraan 16 parhaan joukkoon ja sijoille 9–24 sijoittuneet pelaavat karsintakierroksen. Sijat 25–36 putoavat pois.

Mikä seura on voittanut Eurooppa-liigan useimmin?

Sevilla, jolla on seitsemän mestaruutta. Seuraavina tulevat Inter, Tottenham Hotspur ja Liverpool kolmella voitolla kukin.

Mitä Eurooppa-liigan voittaja saa?

Pokaalin lisäksi voittaja saa paikan seuraavan kauden Mestarien liigasta sekä pelaa UEFA:n Super Cupissa Mestarien liigan voittajaa vastaan.

UEFA Champions League on eurooppalaisen seurajalkapallon arvostetuin turnaus, ja se on myös rahallisesti omassa sarjassaan. Kaudella 2025/26 palkintopotti nousi noin 2,47 miljardiin euroon, ja kevään 2026 finaalissa Paris Saint-Germain puolusti mestaruuttaan Budapestissa. Tässä artikkelissa käydään läpi Mestarien liigan palkintorahat, turnauksen historia ja menestyneimmät seurat.

Mestarien liigan palkintorahat kaudella 2025/26

Uudistettu liigavaihe kasvatti sekä otteluiden määrää että jaossa olevaa rahaa. UEFA vahvisti kaudelle 2025/26 noin 2,47 miljardin euron kokonaispotin, joka jaetaan seuroille osallistumismaksuina, tulospalkkioina, sijoituskohtaisina bonuksina sekä markkina-arvoon perustuvina osuuksina.

Osallistuminen ja liigavaiheen tulospalkkiot

Jokainen liigavaiheeseen selvinnyt seura sai kiinteän noin 18,62 miljoonan euron osallistumismaksun. Sen päälle maksettiin tulospalkkiot: noin 2,1 miljoonaa euroa jokaisesta voitosta ja noin 700 000 euroa tasapelistä. Kahdeksan ottelun liigavaiheessa hyvä alkukausi voi siis yksinään tuoda seuralle kymmeniä miljoonia.

Pudotuspelien porrastus

Pudotuspeleissä summat kasvavat vaihe vaiheelta. Karsintakierrokselle eli neljännesvälierien karsintaan päässeet seurat saivat noin miljoona euroa, neljännesvälierät (16 parhaan vaihe) toivat noin 11 miljoonaa euroa, puolivälierät noin 12,5 miljoonaa ja välierät noin 15 miljoonaa euroa. Finalistit palkittiin noin 18,5 miljoonalla eurolla, ja mestari sai vielä noin 6,5 miljoonan euron lisäpalkkion.

Mitä mestaruus lopulta tuottaa?

Pelkät vaihekohtaiset bonukset eivät kerro koko totuutta. Kun mukaan lasketaan osallistumismaksu, otteluvoitot, liigavaiheen sijoitusbonukset ja arvo-osuus – joka perustuu seuran UEFA-kertoimeen ja kotimaan tv-markkinan kokoon – voittajaseuran kokonaispotti nousee tyypillisesti noin 130–150 miljoonaan euroon. Juuri arvo-osuus selittää, miksi englantilainen tai espanjalainen seura voi ansaita selvästi enemmän kuin pienemmän liigan joukkue täysin samalla sijoituksella. Tämä on myös yksi Mestarien liigan kritisoiduimmista piirteistä: raha kasautuu jo valmiiksi suurille seuroille.

Turnauksen historia lyhyesti

Kilpailu perustettiin vuonna 1955 nimellä Euroopan cup, ja siihen osallistuivat pitkään vain kotimaidensa mestarit. Formaatti oli yksinkertainen: suora cup-kaava, jossa yksi huono kaksiosainen ottelupari päätti kauden.

Euroopan cupista Mestarien liigaksi

Ennen kautta 1992/93 kilpailu nimettiin uudelleen UEFA Champions Leagueksi, ja mukaan tuli lohkovaihe. Samalla mestaruus lakkasi olemasta ainoa lippu turnaukseen: vahvimmat liigat saivat useita paikkoja, mikä nosti tason huippua mutta myös kavensi pienten maiden mahdollisuuksia. Kaudesta 2024/25 alkaen lohkot korvattiin 36 joukkueen yhteisellä liigavaiheella, jossa jokainen seura pelaa kahdeksan ottelua eri vastustajia vastaan.

Kausi 2025/26 ja Budapestin finaali

Kauden 2025/26 finaali pelattiin Puskás Arénalla Budapestissa 30. toukokuuta 2026. Paris Saint-Germain ja Arsenal päätyivät 1–1-tasapeliin jatkoajan jälkeen: Kai Havertz vei Arsenalin johtoon jo viidennellä minuutilla, ja Ousmane Dembélé tasoitti toisella puoliajalla rangaistuspotkusta. Rangaistuspotkukilpailun PSG voitti 4–3, kun Gabriel Magalhães epäonnistui Arsenalin viidennessä laukauksessa. Voitto oli PSG:n toinen Mestarien liigan mestaruus ja teki siitä Real Madridin (2016–2017) jälkeen toisen seuran, joka on puolustanut titteliä Champions League -aikakaudella.

Tunnetuimmat voittajat

Mestaruuksien jakautuminen kertoo hyvin eurooppalaisen jalkapallon valtasuhteista: kärkikahdeksikko on pysynyt vuosikymmeniä samana.

Kärkiseurat mestaruuksien määrässä

• Real Madrid – 15 mestaruutta. Turnauksen ylivoimainen ykkönen, joka voitti viisi ensimmäistä Euroopan cupia peräkkäin 1956–1960.
• AC Milan – 7 mestaruutta. Italialaisen puolustuspelin ja 1980–90-lukujen loiston symboli.
• Bayern München – 6 mestaruutta. Saksan hallitseva seura, jonka menestys ulottuu 1970-luvulta nykypäivään.
• Liverpool – 6 mestaruutta. Englannin menestynein seura Euroopassa.
• Barcelona – 5 mestaruutta. Tiki-taka-kauden tunnetuin lipunkantaja.
• Ajax – 4 mestaruutta. Totaalisen jalkapallon koulukunta 1970-luvun alusta.
• Inter ja Manchester United – 3 mestaruutta kumpikin.
• Juventus, Benfica, Chelsea ja Paris Saint-Germain – 2 mestaruutta kumpikin.

Mitä listasta voi lukea?

Real Madridin etumatka on niin suuri, ettei sitä kurota umpeen nopeasti. Kiinnostavampaa on listan alapää: PSG nousi kahden peräkkäisen mestaruuden myötä samaan sarakkeeseen Chelsean ja Juventuksen kanssa, ja jos ranskalaisseura jatkaa samaan tahtiin, se voi nousta historian kymmenen menestyneimmän joukkoon jo tämän vuosikymmenen aikana. Samalla listan kärki kertoo, miksi palkintorahojen jakomalli herättää keskustelua: menestys tuo rahaa, ja raha tuo menestystä.

Yhteenveto

Mestarien liiga on samaan aikaan urheilullinen huipputurnaus ja valtava talousmoottori. Kaudella 2025/26 jaossa oli noin 2,47 miljardia euroa, ja mestariksi noussut PSG keräsi kokonaisuudessaan arviolta 130–150 miljoonaa euroa. Historiallisesti kilpailua hallitsee yhä Real Madrid, mutta uusi liigavaihe ja PSG:n peräkkäiset mestaruudet osoittavat, että valtajärjestys elää – hitaasti, mutta elää.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko UEFA Champions Leaguen voittaja saa rahaa?

Pelkkä mestaruusbonus on noin 6,5 miljoonaa euroa finalistipalkkion päälle, mutta kaikki tulovirrat yhteen laskettuna voittajaseura kerää tyypillisesti noin 130–150 miljoonaa euroa kaudessa.

Kuka voitti Mestarien liigan kaudella 2025/26?

Paris Saint-Germain, joka voitti Arsenalin rangaistuspotkukilpailussa 4–3 (1–1 jatkoajan jälkeen) Budapestin Puskás Arénalla 30. toukokuuta 2026.

Millä seuralla on eniten Mestarien liigan mestaruuksia?

Real Madridilla, jolla on 15 mestaruutta. Seuraavina tulevat AC Milan (7) sekä Bayern München ja Liverpool (6).

Milloin Euroopan cupista tuli Mestarien liiga?

Kilpailu perustettiin vuonna 1955 Euroopan cupina ja nimettiin UEFA Champions Leagueksi ennen kautta 1992/93, jolloin mukaan tuli myös lohkovaihe.

Miksi seurat saavat eri summia samalla sijoituksella?

Osa potista jaetaan niin sanotun arvo-osuuden kautta, joka perustuu seuran UEFA-kertoimeen ja kotimaan tv-markkinan kokoon. Siksi suuren liigan seura voi ansaita enemmän kuin pienemmän maan joukkue samalla turnaussijoituksella.

Jalkapallon EM-kisat eli UEFA EURO on Euroopan maajoukkuejalkapallon arvostetuin turnaus ja MM-kisojen jälkeen maailman seuratuin jalkapallotapahtuma. Tässä artikkelissa käymme läpi turnauksen historian, kaikki voittajat, kisojen muuttuneen formaatin sekä sen, mitä seuraavilta EM-kisoilta on lupa odottaa.

Mitä jalkapallon EM-kisat oikeastaan ovat?

EM-kisat on UEFA:n eli Euroopan jalkapalloliiton järjestämä maajoukkueturnaus, joka pelataan neljän vuoden välein. Turnaukseen ei pääse suoraan, vaan paikat ratkaistaan karsintasarjoissa, jotka kestävät reilun vuoden ennen lopputurnausta.

Turnauksen rytmi

EM-kisat pelataan parillisina vuosina MM-kisojen välissä: esimerkiksi MM 2026, EM 2028 ja MM 2030. Käytännössä eurooppalainen huippupelaaja pääsee siis pelaamaan arvokisoja lähes joka toinen kesä, mikäli oma maajoukkue selviää karsinnoista.

Miksi EM-kisoja arvostetaan niin paljon?

Eurooppa on jalkapallon taloudellinen ja urheilullinen keskus. Suurin osa maailman parhaista seurajoukkueista ja pelaajista toimii Euroopassa, joten EM-kisojen taso on monen asiantuntijan mielestä tasaisempi kuin MM-kisoissa. Turnauksessa ei juuri ole helppoja otteluita – jokainen 24 joukkueesta on jo karsinut tiensä mukaan.

EM-kisojen historia lyhyesti

Ensimmäiset EM-kisat pelattiin vuonna 1960, ja voittajaksi selviytyi Neuvostoliitto. Alkuvuosina turnaus oli huomattavasti nykyistä pienempi: lopputurnaukseen selviytyi vain neljä joukkuetta, eli käytännössä kisat koostuivat välierä- ja finaaliviikonlopusta.

Kasvun vuodet

Turnaus laajeni kahdeksaan joukkueeseen vuonna 1980 ja 16 joukkueeseen vuonna 1996. Vuoden 2016 kisoissa määrä nostettiin 24 joukkueeseen, mikä avasi oven monille pienemmille jalkapallomaille – Islanti ja Wales muistetaan juuri tuon laajennuksen tuotteina.

Poikkeuksellinen EURO 2020

EURO 2020 oli monella tapaa erikoinen. Turnaus oli tarkoitus pelata hajautetusti ympäri Eurooppaa, mutta koronapandemia siirsi sen vuoteen 2021. Nimi säilyi kuitenkin ennallaan, minkä vuoksi kisoista puhutaan yhä EURO 2020 -turnauksena, vaikka ottelut pelattiin kesällä 2021. Italia nosti pokaalin voitettuaan Englannin rangaistuspotkuilla Wembleyllä.

EM-kisojen voittajat

Turnauksen historiassa mestaruuden on juhlinut kymmenen eri maata. Espanja on kaikkien aikojen menestynein EM-maa neljällä mestaruudellaan (1964, 2008, 2012 ja 2024). Saksa – laskien mukaan Länsi-Saksan – on voittanut kolmesti, ja Ranska sekä Italia kahdesti.

Kaikki mestarit

• Espanja – 4 mestaruutta (1964, 2008, 2012, 2024)
• Saksa / Länsi-Saksa – 3 mestaruutta (1972, 1980, 1996)
• Ranska – 2 mestaruutta (1984, 2000)
• Italia – 2 mestaruutta (1968, 2020)
• Neuvostoliitto – 1 mestaruus (1960)
• Tšekkoslovakia – 1 mestaruus (1976)
• Alankomaat – 1 mestaruus (1988)
• Tanska – 1 mestaruus (1992)
• Kreikka – 1 mestaruus (2004)
• Portugali – 1 mestaruus (2016)

Yllättäjät, jotka jäivät historiaan

EM-kisat tunnetaan yllätyksistään. Tanska ei ollut edes karsinut tiensä vuoden 1992 kisoihin, vaan sai paikan vasta Jugoslavian sulkemisen jälkeen – ja voitti koko turnauksen. Kreikan mestaruus 2004 on puolestaan yksi jalkapallohistorian tunnetuimmista altavastaajatarinoista: puolustuskurilla ja vastaiskuilla rakennettu joukkue kaatoi isäntämaa Portugalin sekä avaus- että finaaliottelussa.

Espanja ja ainutlaatuinen putki

Espanja on ainoa maa, joka on onnistunut puolustamaan EM-kultaa: 2008 ja 2012 peräkkäin. Vuoden 2024 mestaruus Berliinissä, kun Englanti kaatui finaalissa 2–1, nosti Espanjan yksin kärkeen kaikkien aikojen tilastossa.

Miten EM-kisojen formaatti toimii nykyään?

Nykyisessä 24 joukkueen formaatissa maat jaetaan kuuteen neljän joukkueen lohkoon. Jatkoon pääsevät kahden parhaan lisäksi neljä parasta kolmossijoittajaa, minkä jälkeen turnaus jatkuu suorana pudotuspelinä 16 joukkueen kierroksesta finaaliin.

Kolmossijan jatkopaikka

Malli on saanut sekä kiitosta että kritiikkiä. Se pitää pienemmät maat mukana pidempään ja tekee viimeisestä lohkokierroksesta jännittävän, mutta samalla se voi tehdä avausotteluista varovaisia: yksikin tasapeli riittää usein pitämään toivon elossa.

EM 2028 – mitä tiedämme jo nyt?

Seuraavat EM-kisat pelataan 9. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 2028, ja isännyys on jaettu neljän maan kesken: Englanti, Skotlanti, Wales ja Irlanti. Ottelupaikkoja on yhdeksän kahdeksassa kaupungissa, ja finaali pelataan Wembleyllä Lontoossa.

Isäntämaat karsivat itsekin

EM 2028:ssa isäntämaat eivät saa automaattista lopputurnauspaikkaa, mikä on selvä muutos aiempaan käytäntöön. Ne pelaavat karsinnat muiden tavoin, mutta kahdelle parhaiten sijoittuneelle isäntämaalle on varattu turvaverkkopaikka siltä varalta, ettei suora paikka irtoa. Loput paikat ratkeavat karsintakarsinnoissa maaliskuussa 2028.

Entä sen jälkeen?

Vuoden 2032 EM-kisat on myönnetty Italialle ja Turkille. Suomen kannalta molemmat turnaukset ovat realistisia tavoitteita siinä mielessä, että 24 joukkueen formaatti ja karsintakarsinnat tarjoavat useamman reitin lopputurnaukseen kuin vanha 16 joukkueen malli.

Suomen näkökulma EM-kisoihin

Suomi on pelannut EM-lopputurnauksessa kerran, vuonna 2020 (pelattiin 2021). Se oli maan ensimmäinen miesten arvokisaturnaus, ja avausvoitto Tanskasta Kööpenhaminassa jäi historiaan – vaikka ilta jäikin Christian Eriksenin tapauksen varjoon. Jatkopaikka jäi lopulta yhden maalin päähän.

Nykyinen formaatti pitää Suomen kaltaiset maat pelissä mukana: lohkovoitto ei ole ainoa reitti, vaan Kansojen liigan sijoitus voi avata karsintakarsintapaikan myös heikomman karsintalohkon jälkeen.

Yhteenveto

Jalkapallon EM-kisat on kasvanut neljän joukkueen minikisoista 24 joukkueen jättiturnaukseksi, jossa Espanja on noussut kaikkien aikojen menestyneimmäksi maaksi. Seuraavan kerran mestaruudesta pelataan kesällä 2028 Britteinsaarilla ja Irlannissa – ja historian perusteella ainakin yksi yllätys on luvassa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka on voittanut eniten EM-kisoja?

Espanja neljällä mestaruudella (1964, 2008, 2012 ja 2024). Saksa on toisena kolmella tittelillä.

Milloin seuraavat EM-kisat pelataan?

EM 2028 pelataan 9.6.–9.7.2028. Isäntämaat ovat Englanti, Skotlanti, Wales ja Irlanti, ja finaali pelataan Wembleyllä.

Montako joukkuetta EM-lopputurnauksessa on?

24 joukkuetta. Määrä nostettiin 16:sta 24:ään vuoden 2016 kisoihin, ja sama formaatti jatkuu vuonna 2028.

Onko Suomi pelannut EM-kisoissa?

Kyllä. Suomi debytoi arvokisoissa EURO 2020 -turnauksessa, joka pelattiin kesällä 2021. Suomi voitti avausottelunsa Tanskaa vastaan, mutta putosi lohkovaiheessa.

Miksi EURO 2020 pelattiin vuonna 2021?

Koronapandemia siirsi turnauksen vuodella eteenpäin, mutta UEFA säilytti alkuperäisen nimen EURO 2020. Siksi turnauksesta puhutaan yhä tuolla nimellä, vaikka ottelut pelattiin 2021.